Auringonkukkia Espoossa

	Haluan jakaa teidän kanssanne hienon hetken syksystä 2002. "Olin pyöräilemässä kotiin Otaniemestä, kun hieman Pohjois-Tapiolan jälkeen tienvarressa oli pelto täynnä auringonkukkia. Pelto oli jonkun paikallisen maanviljelijän poikien harrastusten rahoitusprojekti. Pellolta sai itse poimia kukkia, kunhan jätti poikien lipastoon rahaa. Pellolta sai kivoja kuvia ja heltyi se raavas mieskin tukemaan nuorta yrittäjyyttä, joten vaimokin sai kukan."
	Nupuillaan oleva kukka on aivan pienten karvojen peittämä.
	Auringon kukka seuraa aurinkoa ja kääntää kukkansa aurinkoa kohti. Olisi mielenkiintoista katsoa kuinka monta kierrosta kukka vääntyisi esimerkiksi lapin yöttömässä yössä.
	Hauskaa symmetriaa kukan eri osissa. Luonnossa yhdistyy hauskasti säännönmukaisuus ja satunnaisuus.