Kuvassa näkyy leijonanaaras.

Perjantai-iltapäivällä kun emme eläintarhassa niin pitkään viihtyneet, päätimme lähteä läheiseen Wellingtonin kylään katselemaan luolia. Ne olivatkin komeita. Ne löysi ekan kerran v. 1830 uudisasukas George Ranken putoamalla vahingossa erään luolan suuaukosta sisään. Kuvassa näkyvä luola on kuuluisa suuresta tippukivipylväästä (myöskin kuvassa), jota kutsutaan alttarikiveksi tai Madonnaksi ja se on 32m leveä ja 15m korkea.

Kuvassa näkyvä "cockatoo" lintu oli nimeltään "George" ja ilahdutti poikia sanomalla "Hello George" ja "I want cookie".

Aamu oli Dubbossa todella kylmä. Suurin osa talvivaatteista ei ole meillä täällä mukana ja saatiin tehdä kaikkemme saadaksemme pojat pysymään lämpimänä. Hippaleikki auttoi. Autosta sai skrapata ikkunoita.

Kuvassa opas demonstroi miten pitkä kieli kirahvilla on. Tässä se ei tosin näy koko pituudessaan. Pitkähän se oli. Ja sininen. Sininen väri suojaa kielen ihoa palamiselta. Kirahvihan viettää paljon aikaa kieli pitkällä lehtiä syödessään.

Tässä on ehkä eläintarhan suloisimmat otukset. Aasialaiset Siamang-apinat. He aloittavat usein päivänsä aivan erikoisella huudolla, jonka tarkoitus on ilmoittaa heidän reviiristään. Uros aloittaa kutsunsa, johon naaras yhtyy rytmikkäillä "haukahduksilla". Ääntelyä on mahdotonta sanoin kuvalla, joten kuvasimme siitä myös vähän videonpätkää, jota voitte itse kuunnella.

Siamangit laulaa, avi, 14,3 Mb
Siamangit laulaa ja kiipeilee, avi, 17,5 Mb

Tässä kuvassa on yksi tamariini-apinoista, jonka eräs aamukierroksella ollut pikku-poika nimesi "Dalai Lamaksi". Nämä apinat usein aloittava päivänsä auringon palvonnalla. Etenkin kylminä talviaamuina, kuten tässä.

Polkupyöräily pitkästä aikaa oli todella kiva kokemus. Sydneyssä ei ole oikein pyöräteitä, eikä pyöräily autojen seassa oikeen innosta.

Virtahepojen ruokinta-aika. Muuten virtahepoja ei sitten pahemmin näkynytkään vaan pysyttelivät enimmäkseen pinnan alla.

Dubbon eläintarhassa on harvinaisia mustia sarvikuonoja. Nämä taitavat olla kyllä niitä tavallisia "valkoisia". Musta ja valkoinen nimitykset eivät kuitenkaan liity väriin, joka on molemmilla lajeilla sama. Suurin ero taitaa olla suun muodossa, joka on valkoisella sarvikuonolla leveämpi. Englantilaiset uudisasukkaat ymmärsivät Etelä-Afrikassa puhutun kielen sanan "wyd" tarkoittavan valkoista, vaikka se tarkoittaa leveää. Joten leveäsuista sarvikuonoa alettiin kutsua "valkoiseksi" sarvikuonoksi ja kapeasuista sarvikuonoa "mustaksi"

Lounaaksi ostetut lihavartaat paistuivat mukavasti sähkögrillissä, joita täällä Australiassa riittää, joten piknikit ovat hyvin yleisiä

Välillä pitää vähän huilata. Dubbon eläintarha on yksi ensimmäisiä eläintarhoja, joka on suunniteltu niin, ettei mitään kovin näkyviä aitauksia tai häkkejä ole, vaan näyttää siltä kuin eläimet olisivat siellä vapaina. Meidän ja tuon biisoninkin välissä kuitenkin oli aita, vaikka sitä ei näekään

Raittiissa ulkoilmassa pyöräilyllä voi olla unettavia vaikutuksia.

Afrikkalainen villikoira. Innostuessaan ne pitävät melko hauskan kuuloista ääntä.

Villikoirien ruokinta-aika, avi, 4 Mb

Kotimatkalla Dubbosta Sydneyyn pysähdyimme Blue Mountainsin kansallispuistoon katselemaan vesiputouksia ja teimme pienen kävelylenkinkin. Talviaikaan vesiputouksissa saattaa olla jopa vettä. Kovin massiivisia putouksia ei kuitenkaan olla vielä löydetty.