>> Leppästen kotisivut > perhe > Käsivarsi 1999
perhe -- teemu -- sirpa -- adiel -- erno



Haltin valloitusyritys elokuussa 1999


1.Päivä Kilpisjärvi-Tsahkaljavri 3 km

Saavuimme Kilpisjärvelle pitkälle iltapäivää. Halusimme kuitenkin nousta puurajan yläpuolelle telttailemaan, joten tallustelimme Tsahkaljavrin itäpäähän ja pistimme teltan pienen kumpareen päälle. Pieni puro lorisi kymmenen metrin päässä, joten vesihuolto pelasi.

Kuvassa Sirpa katsoo Saanatunturia. Hyttyshattua tarvitsimme vain ensimmäisenä iltana. Sen jälkeen tuuli piti hyttyset loitolla.

2.Päivä Tsahkaljavri-Saarijärvi 11 km

Koska Kalottireitti jatkaisi matkaa Saarijärvelle muutaman kilometrin Norjan puolelta, päätimme Wirnan vuoksi olla viimeisen päälle rehellisiä ja pitää koiran Suomen puolella. Siksi lähdimme poluttomalle pätkälle muurivaaran yli Saarijärvelle.

Muurivaaran rinteltä otetussa kuvassa lähempi järvi on Tsahkaljavri. Taaempi järvi on Kilpisjärvi. Oikealla puolella oleva nyppyä on Saana.

Muurivaaran harjalla takana näkyy Norjan maisemia. Oma reittivalinta oli mukava vaihtoehto, koska sai kävellä aivan rauhassa. Alempana soinen varvikko oli aika hidas kulkuista, mutta minnekäs sitä lomalla kiire olisi.

Vaaran huipulta löysin hylsin. Sen kannan valmistumerkintä oli 30-luvulta. Se oli pitkä 7.62mm ammus, jota käytettiin muunmuassa perussotilaskiväärissä ja Maxim-konekiväärissä. Sieltä ylhäältähän oli saksalaisilla varmaan ihan mukavat näkymät tehdä kiusaa Lapin sodan aikana. Toisaalta saatoihan se olla vain jonkun metsästäjän jäljiltä.

Saarijärveä lähestyttäessä menimme takaisin kaloottireitille. Saarijärven autiotuvalla oli aika paljon hälinää ja päätimme ottaa etäisyyttä siihen. Jatkoimme matkaa kivistä rinnettä ylöspäin.

Välillä alkoi hirvittää, että löytyisikö täältä kelvollista teltan paikkaa. Parin kilometrin päästä löytyi oikein mainio paikka kivipellon keskeltä. Mikä parasta saimme jälleen nauttia kymmenisen metrin päässä olevan puron solinasta.

3.Päivä Saarijärvi-Meekonjärvi 14 km

Reissun korkein kohta oli vajaan kilometrin korkeudella. Paluumatkalla tässä kohtaa satoi räntää vaakatasossa.

Kuonjarjohkan jälkeen oli pitkä hyvä kuntoinen suora, jota oli todella nopea kulkea.

Meekonjärveä lähestyessä maisemat olivat reissun parhaita. Päivän kävelyt olivat olleet todella antoisia. Wirna oli tohkeissaan tolvaillut ympäriinsä ja ihastunut poron jätöksiin.

Mauttoman kokoiset makuualustat on tehty Etolan sentin paksuisesta solumuovista. Makuualustoilla on leveyttä 75 cm tavallisen 50 cm sijaan.

Jälleen telttapaikkamme vesihuolto oli erinomainen. Puro meni aidosti telttamme vierestä. Kuvassa Wirna vartijoi leiriämme.

4.Päivä Meekonjärvi-Masehjavri 22 km

Aamulla huomasimme, että Wirnan toisen silmän päällä oli harmaa kalvo ja pieni reikä. Wirna oli ilmeisesti touhottanut silmänsä johonkin varpuun. Meekonjärven autiotuvalla oli erämaapuhelin (ARP, ei toimi enää), jolla soittelin eläinlääkärille.

Päätimme lähteä kävelemään takaisin, koska helikopteri kyyti olisi ollut aika kallis. Päätimme siis kävellä hieman enemmän kuin aikaisemmin, jotta Wirna pääsisi hoitoon nopeammin. Wirna oli tauoilla aika väsynyt.

Tuuli alkoi olla välillä aika kovaa ja välillä tuli räntää. Löysimme mukavan paikan teltalle jälleen juoksevan veden läheltä.

Wirna oli innoissaan teltan pystyttämisestä ja oli pettynyt teltaan sisälle mennessä, koska siellä ei ollutkaan lämmintä. Päivän lämpötila oli ollut kahden asteen paikkeilla. Kyllä teltta meidän lämmöstä sitten aika nopeasti lämpeni.

5.Päivä Masehjavri-Kilpisjärvi 6 km

Aamulla oli vielä aika tuulista, mutta Oi, niin kaunista. Teltan pakkaamisessa oikeasti tarvittiin kuvassa näkyviä toimenpiteitä. Lähdimme aikaisin liikkeelle, jotta ehtisimme pian Hettaan kunnaneläinlääkärille.

Wirnan silmä parani antibioottikuurin avustuksella. Seuraavan yön nukuimme itseämme hemmotellen Tornion kaupungin hotellissa. Reissun parhaat ruokasysteemit olivat itsekuivatusta jauhelihasta tehdyt ruuat sekä mustikkasoppa muromyslillä vahvistettuna.